EU-Suomi ja Fixit

with No Comments

Britannian euroero on puhuttanut viime aikoina koko maailmaa. Moni on väläyttänyt myös Fixitiä, Suomen euroeroa, Britannian viitoittamalla tiellä. Yksi näistä äänitorvista Fixitille ovat olleet perussuomalaiset nuoret ja Paavo Väyrynen uudella puolueellaan. Palataan Fixitiin kohta.

Brexit opetti muutaman asian demokratiasta ja kansanäänestyksistä. Britit alustavien analyysien mukaan äänestivät nimenomaan tunteella EU:n byrokratiaa ja vallan etäisyyttä vastaan, jota populistiset kirjoitukset ja poliittiset kannanotot ovat ruokkineet vuosikymmenien aikana. Seurauksena jakautunut kansakunta ja mahdollisesti jopa kaksi hajoavaa unionia. Mikael Jungner kirjoittikin populismin, tunteiden ja kansanäänestyksen merkityksestä hänen uudessa demokratiankatsannossaan. Voit lukea hänen ajatuksistaan lisää tästä. Takaisin Fixitiin.

Pitäisikö Suomessa järjestää kansanäänestys EU-jäsenyydestä ja mahdollisesti eurosta? Perussuomalaisten nuorten ja Paavo Väyrysen mielestä kyllä. Perustelut liittyvät talouteen ja maahanmuuttoon. Kumpikaan ei ole ollut vuoden 2008 jälkeen kovinkaan hyvällä tolalla. Olen kuullut myös seuraavaa “markka-aikaan kahvi maksoi 1 mk ja euroaikaan 1 €”. Onko asia kuitenkaan niin mustavalkoinen? Tätä kysymystä ei kuule juuri ollenkaan populistien suusta. Aina etsitään parempia aikoja ja paluuta parempiin aikoihin. Pidänkin tätä kesän teemanani näissä kirjoituksissa eri näkökulmista.

Kahvin hintaan liittyy suurempi muutos maailmantaloudessa. Intian, Kiinan ja muun kehittyvien maiden kasvava keskiluokka seuraa inhimilliseen tapaan kateutta ja halua parempaan länsimaiden vanavedessä. Tämä kasvava keskiluokka haluaa siis samoja arjen yleellisyyksiä joita me Suomessa pidämme itsestäänselvyyksinä kuten kahvia. Kahville on vain rajallinen määrä tilaa kasvaa eli kysyntä ohittaa tarjonnan, joka nostaa hintoja ympäri maailmaa. Valmistajat myös tutkivat mistä saa parhaimman hinnan pienimmillä kustannuksia: isoilta ja kasvavilta markkinoilta. Muualle tuotteita myydään korkeammalla hinnalla kulujen noustessa. Oliko kahvin hinnan nousu niin mustavalkoinen kuin sen on annettu ymmärtää populistisella heitolla?

Suomi on pian 5,5 miljoonainen kansakunta. Monella maalla on saman koko luokan kaupunkeja. Silti Suomi istuu tällä hetkellä näiden maailman jättien kanssa tasaveroisessa asemassa EU:ssa ja euron elimissä. Moni suomalainen poliitikko on myös löytänyt tiensä komissaariksi ja jopa Euroopan keskuspankin johtotehtäviin. EU sopi vuonna 2007 myös löyhät, toistaiseksi testaamattomat turvatakuut. Ne eivät ole yhtä hyvät kuin NATOn tarjoamat, mutta turvatakuut kuitenkin. Niillä on merkitystä pienten maiden turvallisuudelle kokonaiskuvassa. Isoille ja NATO-maille ne ovat toissijaiset.

Fixit ei tarjoaa alkuun samaa kuin Brexit Britannialle. Talouden kurjistumista entisestään ja valtionlainanhoito kulujen kasvua, joka olisi katastrofaalista. Joskus hamassa tulevaisuudessa JOS Suomi joskus saa velkojaan anteeksi maksukyvyttömyyden rajoilla voi alkaa talouskasvu ja työttömyyden lasku. Viisaammat osaavat tähän antaa tarkempia skeenarionäkymiä.

Joten kysynkin onko Fixit oikeasti järkevä vaihtoehto vai nostalgiaan vetoava heitto?

Jaa kirjoitus

Leave a Reply